Tekstit

Helsingin suositut saaret

Kuva
  HELSINGIN SUOSITUT SAARET Helsingin edustalla on useita saaria. Kesäaikaan moniin niistä pääsee vesibusseilla tai yhteysaluksilla. Seuraavassa esittelemme saarikohteita, joissa olemme vierailleet. MUSTASAARI Mustasaari on Helsingin seurakuntayhtymän kesäsaari. Keskustan länsipuolella sijaitsevalla saarella on pieni kappeli ja kahvilana toimiva huvila. Hevossaareen pääsee kävelysillan ylittämällä. Siellä on suuri siirtolohkare ja lampaita laitumella. Mustasaari - lapsiperheiden suosiossa PIHLAJASAARI Pihlajasaari Helsingin eteläpuolella on ollut kaupunkilaisten virkistyskäytössä jo 1930-luvulta lähtien. Sen ja lähisaarten kautta kulkee kolmen kilometrin mittainen luontopolku. Saarella on hienohiekkainen uimaranta, telttailualue ja ravintolana toimiva huvila. Pihlajasaari - hiekkarantoja, kallioita ja lehtometsää VALLISAARI Vallisaari on monimuotoinen luontokohde Suomenlinnan itäpuolella. Se oli puolustusvoimien käytössä vuoteen 2012 saakka. Aikojen saatossa rakennetut suojavallit ...
Lähetä kommentti
Lue lisää »

Taidekeskus Purnu - kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen kesäateljee

Kuva
  TAIDEKESKUS PURNU Taidekeskus Purnu esittelee kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen (1917–1996) tuotantoa. Sotien jälkeen hän oli yksi Suomen keskeisimmistä kuvanveistäjistä. Tukiainen suunnitteli useita julkisia muistomerkkejä, muotokuvia, mitaleja ja pienoisveistoksia. Tukiainen hankki Längelmäveden rannalta Orivedeltä kesäasunnon vuonna 1962. Viisi vuotta myöhemmin alkoi Purnun kesänäyttelytoiminta, joka on ollut mallina muillekin. Taideriihi  Taideriihessä on pysyvä näyttely, jossa on esillä Tukiaisen luonnoksia ja pienoisveistoksia. Tunnetuin teos on Mannerheimin ratsastajapatsas (1960), joka on sijoitettu Kiasman eteen Helsingin Mannerheimintien varrelle. Tukiaisen suunnittelemia sotamuistomerkkejä ja julkisia veistoksia on puolisen sataa eri puolilla Suomea. Niistä muutamia löytyy luonnoksina taideriihestä. Nykytaiteen näyttelyhallit Näyttelyhalleissa on esillä vaihtuvaa nykytaidetta. Tämän kesän luontoaiheisessa näyttelyssä "Luontonsa mukaan" on esillä 14 taiteilijan teoksia...
Lähetä kommentti
Lue lisää »

Riika ja Jūrmala - nähtävyyksiä ja ajanvietettä

Kuva
  RIIKA JA JURMALA - NÄHTÄVYYKSIÄ JA AJANVIETETTÄ Riika ja Jūrmala tarjoavat monenlaista nähtävää. 600 000 asukkaan Riika on Baltian maiden suurin kaupunki. KIERTOAJELU KANAALIVENEELLÄ Riian nähtävyyksiin voi tutustua Daugava-joella ja Pilsetas kanãls -kanaalilla kiertävällä risteilyllä. Tunnin kiertoajelulla voi nähdä muun muassa oopperatalon, kansalliskirjaston sekä Riian linnan. Riika - kiertoajelu kanaaliveneellä KESKUSTAN KAUNIIT PUISTOT Riian vanhankaupungin koillis- ja pohjoispuolella on puistojen verkosto. Bastejkalnan, Kronvaldan, Esplanãden ja Vērmanesin puistot tarjoavat kukin omanlaisensa mahdollisuuden virkistäytymiseen ja rentoutumiseen. Riika - keskustan kauniit puistot MAAILMAN JUGEND-PÄÄKAUPUNKI Riiassa on likimain 800 jugend-rakennusta. Niitä on etenkin Alberta iela ja Elizabetes iela -katujen varsilla. Alueella on myös jugend-perintöä esittelevä museo, Rigas Jugendstila centrs. Riika - maailman jugend-pääkaupunki LATVIAN KANSALLISKIRJAILIJOIDEN ASUMUKSILLA Rainis...
Lähetä kommentti
Lue lisää »

Helsinki: Herttoniemen kartanon museo ja kartanopuisto

Kuva
  HERTTONIEMEN KARTANON MUSEO Herttoniemen kartano on yksi Itä-Helsingin vanhimpia. Sen alueeseen ovat aikoinaan kuuluneet Herttoniemen lisäksi nykyiset Myllypuron, Roihuvuoren ja Tammisalon kaupunginosat. Puutarha on yhdistelmä ranskalaista barokkipuutarhaa ja englantilaistyylistä maisemapuistoa. Vara-amiraali Cronstedtin aikaan Kartanon nykyinen päärakennus valmistui vuonna 1815, kun entiseen posliinitehtaan polttimoon rakennettiin toinen kerros. Kartanon omisti tuolloin entinen Viaporin linnoituksen komentaja vara-amiraali Carl Olof Cronstedt. Toisessa kerroksessa on Cronstedtin elämää esittelevä näyttely. Salin sisustuksena on perheelle kuuluneita huonekaluja ja esineitä vuosilta 1780-1820. Cronstedtin aikaan puutarha muutettiin säännönmukaiseksi barokkipuutarhaksi ja maisemapuistoa laajennettiin. Maanviljelysneuvos John Bergbomin aikaan Maanviljelysneuvos Johan (John) Georg Bergbom oli viimeinen kartanon omistanut yksityishenkilö. Hänet ammuttiin aamiaispöytään yleislakon levo...
Lähetä kommentti
Lue lisää »