urbaanipatikoijat

  Kansalliskirjailija Aleksis Kivi kuoli Tuusulan Rantatien varrella sijaitsevassa torpassa vuoden 1872 viimeisenä päivänä. Romaani ”Seitsemän veljestä” oli julkaistu kaksi vuotta aiemmin. Se sai aikalaisilta kuitenkin murskaavaa kritiikkiä, joka osaltaan syöksi kirjailijan ”krooniseen melankoliaan”. Mielisairaalasta Kivi kotiutettiin veljensä Albertin kaksihuoneiseen maalaamattomilla laudoilla vuorattuun hirsimökkiin. Aleksis Kivi asui mökissä vajaan vuoden yhdessä veljensä, kälynsä ja heidän kolmen lapsen kanssa. Kotimuseona toimivassa mökissä on esillä päivittäisissä askareissa tarvittuja esineitä sekä Albertin räätälintyössä käyttämiä välineitä. Kiven omaisuutta mökissä on vain kävelykeppi ja musta ylioppilaslakki. Sairasvuode sijaitsi peräkamarissa. Kivi oli kuollessaan 38-vuotias. Kotimuseon perustamista Kiven kuolinmökkiin ehdotti ensimmäisenä runoilija J. H. Erkko. Museotoiminta alkoi vuonna 1908. Aleksis Kiven kuolinmökin aukioloajat . Suomalaisuusaatteen kannatt...

  Hirsinen talo Tuusulanjärven Pitkäniemessä oli taidemaalari Pekka Halosen ja hänen perheensä koti vuosina 1902-1944. Halosenniemi toimii nykyään museona ja on yksi Suomen merkittävimmistä historiallisista taiteilijakodeista. Pekka Halonen (1865-1933) tunnetaan etenkin talvisen luonnon ja kansanelämän kuvaajana. Hän kuului Tuusulanjärven rannoille kotinsa rakentaneiden taiteilijoiden yhteisöön, johon kuuluivat muun muassa kirjailija Juhani Aho ja säveltäjä Jean Sibelius.  Kansallisromantiikkaa henkivän ateljee-kodin Halonen suunnitteli yhdessä veljensä Antin kanssa. Keskisuomalaisesta punahongasta valmistui kaksikerroksinen talo, jossa oli seitsemän huonetta ja keittiö. Sen keskellä on koko talon korkuinen ateljee, jonka isosta ikkunasta avautuu taiteilijaa inspiroinut järvimaisema. Ateljee toimi myös perheen olohuoneena kirjastonurkkauksineen. Alakerrassa ovat myös vierashuone, keittiö ja ruokasali. Jokaiseen huoneeseen rakennettiin lämmitysuuni, myös eteiseen. Yläkerrassa o...