Suomenlinna - luontoa ja linnoituksia

 

Suomenlinna

Helsingin edustalla sijaitseva Suomenlinna on suosittu vierailukohde. Merilinnoitusta alettiin rakentaa vuonna 1748. Nykyisin se kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin.

Suomenlinna-museo sijaitsee Tykistölahden äärellä. Se esittelee linnoituksen historian eri vaiheita sekä siellä eläneiden ja työskennelleiden elämää. Alueella asuu edelleen noin 700 ihmistä.

Suomenlinna-museo





HSL:n lautta (ja kesäisin myös vesibussit) tuovat Kauppatorilta väkeä tutustumaan linnoitukseen, joka sijaitsee kuudella saarella. Saarten kallioiset, mutta monin paikoin sileiksi hioutuneet rannat houkuttelevat auringon palvojia ja uimareita.







Maisemasta tekee ainutlaatuisen niin ruotsalaisten kuin venäläisten vallan aikana rakennetut linnavallit ja niiden rantakummuilla komeilevat tykit. Kustaanmiekan salmen rannalla sijaitsee Suomenlinnan alkuperäinen sisäänkäynti, Kuninkaanportti. 


Kustaanmiekka




Kuninkaanportti


Muita Urbaanipatikoijien julkaisemia Helsinki-aiheisia blogiartikkeleita:

Muita Urbaanipatikoijien julkaisemia luontoaiheisia blogiartikkeleita:


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Wivi Lönn - jugend-helmiä Tampereella, Osa 2

Kuva
  Wivi Lönnin suunnittelemia jugend-rakennuksia näkyy Tampereen kaupunkikuvassa. Hän oli yksi keskeisistä jugend-aikakauden arkkitehdeista Suomessa. Helsingin ohella Tampere oli tyylisuunnan toinen merkittävä keskus. Satakunnankadun varrella oleva paloasema valmistui vuonna 1908. Sen suunnittelemisesta järjestettiin kutsukilpailu, jonka Wivi Lönn voitti. Julkisivun verhoilu on graniittia. Paloaseman neliskulmaisessa tornissa kuivatettiin paloletkuja. Wivi Lönn suunnitteli myös paloaseman sisätilat jugendtyylin mukaisiksi. Siellä erottuvatkin tyylille tyypilliset aaltoilevat viivat ja usein epäsymmetriset linjat. Paloaseman naapuriin, Satakunnankadun toiselle puolelle valmistui kauppaoppilaitos vuonna 1911. Punatiiliarkkitehtuuria edustavaa rakennusta on sittemmin korotettu. Lönn suunnitteli kaksikerroksisen asuinrakennuksen Lapinniemen tehtaan isännöitsijälle vuonna 1912 ( Lapinniemen kartano , Lapinniemenranta 4). Suorakaiteen muotoisen rakennuksen erkkerien päälle on tehty parvekke
Lue lisää »

Birger Federley - jugend-luomuksia Tampereella, Osa 1

Kuva
  Arkkitehti Birger Federley (1874-1935) suunnitteli useita Tampereen keskustan näyttävimmistä jugend-rakennuksista. Vuonna 1898 Federley perusti oman arkkitehtitoimiston Tampereelle, jossa hän teki koko 30-vuotisen uransa. Kauppias Maria Tirkkonen rakennutti kolmikerroksisen liike- ja asuintalon Kauppakadun ja Kuninkaankadun kulmaan. Suunnittelusta vastasivat Lars Sonck ja Birger Federley. Vuonna 1901 valmistuneessa talossa on jugend-arkkitehtuurin kansallisromanttisia piirteitä: graniittinen kivijalka, linnamainen katto ja kukkareliefit. Palanderin talon rakennutti kaupunginviskaali Karl Palander. Vuonna 1901 valmistuneen itäisen puolen suunnitteli Birger Federley. Länsipuoli valmistui vasta vuonna 1905 ja sen suunnitteli Vihtori Heikkilä. Keskustorin etelälaidalla oleva talon seinillä on siten toisistaan poikkeavia parvekkeita, erkkereitä sekä eläin- ja kasviaiheisia reliefejä. Ylimmän kerroksen ateljeessa ovat työskennelleet useat taiteilijat, muiden muassa Hugo Simberg ja Kimmo
Lue lisää »

Wivi Lönn - jugend-helmiä Tampereella, Osa 1

Kuva
  Olivia Mathilda Lönn syntyi Tampereella 20.5.1872. Arkkitehtina hänet tunnetaan nimellä Wivi Lönn. Hän kuuluu naisarkkitehtien pioneereihin Euroopassa. Suomessa hän oli ensimmäinen omaa arkkitehtitoimistoa johtanut nainen. Tampereen keskustan tuntumassa olevat rakennukset syntyivät 1900-luvun alussa. Wivi Lönn kutsuttiin suunnittelemaan Hämeenpuiston varrelle vuonna 1902 valmistunutta Pyynikin koulua (entinen tyttökoulu /-lyseo).  Aleksanterin koulun suunnittelukilpailun Wivi Lönn voitti nimimerkillä. Koulu valmistui vuonna 1904.  Wivi Lönnin suunnitteli koulujen sisätiloihin avarat ja valoisat aulat, joita kaunistavat koristeelliset holvikaaret. Rakennusten ulkoasussa korostuvat jugend-tyylisuunnalle ominaiset ristikkoikkunat, erkkerit ja näyttävät sisäänkäynnit. Koulukadulla oleva Talouskoulu valmistui vuonna 1905. Useiden laajennusten jälkeen Lönnin suunnittelema osuus on jätetty ennalleen. Lönn niittikin mainetta nimenomaan taitavana koulurakennusten suunnittelijana. Jugendin
Lue lisää »

Wivi Lönn - Jyväskylän arkkitehtoniset helmet

Kuva
  Arkkitehti Wivi Lönn suunnitteli Jyväskylään kymmeniä rakennuksia 1900-luvun alussa. Hän asui kaupungissa vuosina 1911-1918. Jo ennen muuttoaan Tampereelta Jyväskylään Wivi Lönn suunnitteli  kauppaneuvos Julius Johnsonille asuintalon Äijälänsalmen maisemiin. Jugend-tyylinen Kuokkalan kartano valmistui vuonna 1904. Johnson perheineen asui kartanossa usean vuosikymmenen ajan. Vuosina 1948-1967 kartanossa toimi Jyväskylän maalaiskunnan synnytyslaitos. Sittemmin rakennus on kokonaan entisöity.  Myös sisätilat on saneerattu ja rakennus on kalustettu kartanohenkisesti. Nykyään tiloissa toimii ravintola ja siellä järjestetään juhlia, tapahtumia ja konsertteja.      Wivi Lönn niitti Tamperella mainetta taitavana koulurakennusten suunnittelijana. Myös Jyväskylän keskustaan Ainonkadun varrelle hän suunnitteli puurakenteisen koulun. Vuonna 1912 valmistunut Puistokoulu edustaa varhaisklassista koulurakentamista, mistä kertovat symmetriset julkisivut, aumakatto, päätykolmiot ja ristikkoikkunat.
Lue lisää »

Jyväskylä - eniten Aaltoja maailmassa, Osa 2

Kuva
  Aallon perhe muutti Kuortaneelta Jyväskylään, kun Alvar oli 5-vuotias. Jyväskylässä hän kävi koulunsa, perusti perheen sekä arkkitehtitoimiston Nikolainkulmaan vuonna 1923.  Aalto2-museokeskus (Alvar Aallonkatu 7) esittelee arkkitehdin uraa ja elämänvaiheita. Museokeskus koostuu Alvar Aalto-museosta ja Keski-Suomen museosta, jotka molemmat ovat Aallon suunnittelemia. Uudisosa yhdisti ne toisiinsa vuonna 2023. Modernin arkkitehtuurin mestarina tunnettu Aalto suunnitteli niin rakennuskokonaisuuksia kuin yksittäisiä rakennuksiakin eri puolille maailmaa. Museon pääsymaksut ja aukioloajat Aalto tuli tunnetuksi myös huonekalujen, lamppujen ja lasiesineiden suunnittelijana. Hänen ensimmäinen vaimonsa, arkkitehti Aino Aalto, toimi työkaverina ja itsenäisenä suunnittelijanakin. Aalto-museon kalustus on Aaltojen suunnittelemaa.  Kun museokeskuksesta lähtee nousemaan Vapaudenkatua kohti kaupungin keskustaa, kulkee Lounaispuiston kohdalla Aallon suunnitteleman Casa Lauren -rakennuksen ohi. Nelj
Lue lisää »