Helsingin vanhankaupungin helmet

 

Helsingin kaupunki on alun perin perustettu Vantaanjoen suulle vuonna 1550. Muutto Senaatintorin seutuville tuli 90 vuotta myöhemmin, kun kauppa takkusi ja satama osoittautui kehnoksi.

Kaupungin 400-vuotismuistomerkki ja Helsingin rakentajien muistomerkki ovat Vanhankaupungin alueella kaupungin perustajan, Kustaa Vaasan, nimikkopuistossa. Vieressä on vanha hautausmaa, jonka keskellä seisoi kaupungin ensimmäinen kirkko. Vanhankaupungintien varrelle on merkitty myös vanhan raatihuoneen sijaintipaikka.

Kustaa Vaasan puisto

Helsingin vanhakaupunki

Helsingin vanhankaupungin hautausmaa



Vantaanjoen vedet syöksyvät alas kohti Vanhankaupunginkosken suvantoa. Monista kosken partaalla olleista myllyistä yksi on vielä jäljellä. Suvannon rannalla on myös kuningas Kustaa Vaasan nuorena menehtyneen vaimon, Katariina Saksilaisen patsas.

Helsingin vanhankaupunginkosken putous


Vanhankaupungin mylly

Katariina Saksilaisen patsas


Hämeentien toisella puolella, mäen päällä on Annalan huvila. Kaupungin vanhin huvila on rakennettu vuonna 1832. Huvilan ympärillä oleva puisto on kaikille avoin. Sen käytävillä voi käyskennellä puutarhan kukkia tai hevosten kirmailua ihastellen.

Annalan huvila





Annalan tallit

Annalan puutarhat


Muita Urbaanipatikoijien julkaisemia Helsinki-aiheisia blogiartikkeleita:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Aulanko - puistometsän monet ihmeet

Kuva
  Aulangon puistometsä sisältää monenlaista nähtävää. Englantilaiseen tyyliin luotu puisto on rakennettu vuosina 1883-1938. Alue sijaitsee kolmisen kilometriä Hämeenlinnan keskustasta pohjoiseen.  Aulangontien varressa lähellä kylpylä-hotellia on vuonna 1887 valmistunut Graniittilinna . Se kuten muutkin puiston rakennelmat on rakennuttanut asetehtailija Hugo Strandertskjöld.  Edempänä idässä on kaksi soiden paikoille lapioin kaivettua tekolampea. Joutsenlammen ympäri kiertää kilometrin mittainen polku, jonka varrella on erilaisia puita ja pensaita. Aulangonvuoren huipulla kohoaa 33-metrinen graniittinen näkötorni . Se on valmistunut vuonna 1907. Maksuton torni on auki toukokuun alkupuolelta lokakuun loppuun klo 8-20. Tornin huipulle voi kavuta rappuja pitkin ihastelemaan järvenselkien pilkkomaa metsäistä kansallismaisemaa. Tornin alapuolella olevan näköalaterassin viereltä laskeutuvat kiviportaat jyhkeän kallion laitaa alas Karhuluolalle . Luolan suulla on Robert Stigellin veistos kar
Lue lisää »

Kierroksella Tammerkosken kansallismaisemissa

Kuva
  Tammerkoski syntyi noin 7 500 vuotta sitten, kun maa nousi ja Näsijärven vedet alkoivat virrata 18 metriä alempana olevaan Pyhäjärveen. Jonkin aikaa myöhemmin kosken varteen alkoi kasvaa kaupunki, jonka nykyään tunnetaan nimellä Tampere. Pyhäjärven rannasta Ratinanniemestä voi lähteä kosken vartta kulkevalle kävelyreitille. Virran ylittää monta siltaa. Ratinan sillan ja Laukonsillan alta pääsevät veneet ja saunalautat kulkemaan Ratinan suvantoon ja Laukontorille. Kosken alajuoksulla ovat myös Vuolteensilta ja Kehräsaaren silta ennen käsityökeskus Verkarantaa. Kosken länsirannalla toimii edelleen vuonna 1865 perustettu kartonkitehdas. Tampereen pääväylä, Hämeenkatu, ylittää kosken 68-metristä Hämeensiltaa pitkin.  Itärannalla on funktionalistinen Tempon talo kaverinaan Tampereen teatterin päärakennus.  Sillan kaiteilla on neljä Wäinö Aaltosen veistosta.  Hämeensillan pohjoispuolella kosken molemmilla rannoilla on puistot kukkineen ja penkkeineen. Niiden nurmilta voi ihailla vesivoimal
Lue lisää »

Hämeenpuisto - patsaita, suihkulähteitä ja kukkaloistoa

Kuva
  Reilun kilometrin mittainen Hämeenpuisto kulkee Tampereen keskustan länsilaidalla etelästä pohjoiseen. Alun perin se suunniteltiin palomuuriksi vanhan ja uuden kaupungin väliin. Nykyisen nimensä puisto sai vuonna 1936 - siihen asti sitä kutsuttiin Esplanadiksi. Bulevardia reunustavat molemmilla puolilla ajoradat. Pyhäjärven puoleisessa päässä on Eteläpuisto. Sen näkyvin monumentti on Osuustoimintamuistomerkki. Hämeenpuiston länsireunalla on vuonna 1901 toimintansa aloittanut Tampereen Työväen Teatteri. Nykyinen teatterirakennus on vuodelta 1985. Vähän matkan päässä häämöttää Aleksanterin kirkko, jota ympäröi kirkkopuisto. Hämeenpuistossa käyskentelevien ilona ovat myös monet veistokset, joita on etenkin pääkirjasto Metson tienoilla. Tampereella syntyneen Minna Canthin kirjoittama näytelmä Anna-Liisa oli työväenteatterin ensimmäinen esitys. Hämeenpuiston pohjoispään suihkukaivo vuodelta 1913 on Tampereen kaupungin ensimmäinen julkinen taideteos. Se saa monet turistit edelleen pysä
Lue lisää »

Kesäpäivä Kangasalla - maisemia ja luontoelämyksiä

Kuva
  Kangasalan kaupungin keskustan lähellä on mieltä virkistäviä ja silmää lepuuttavia luontokohteita. Niitä löytyy sekä Kirkkoharjun että Kirkkojärven suunnilta. Kangasalan keskustan tuntumassa olevan Kirkkoharjun laella kohoaa näkötorni. Funkkistyylinen teräsbetoninen torni on valmistunut vuonna 1931. Suomessa on vain kaksi tämän tyylisuunnan tornia – toinen on Helsingin Stadionilla. Näkötornin alaosassa on avoin parveke. 15-metrisen tornin huipulle pääsee maksuttomasti ihailemaan vesistöjen rikastamaa maisemaa. Kun Kirkkoharjulta laskeutuu etelärinnettä alas ja jatkaa Taipilantietä kohti Kirkkojärveä, pääsee järveä myötäilevälle luontopolulle. Lahdentie alikulun kautta kulkeminen on tosin tehtävä asianmukaisen nöyrästi. Rantapolku on laudoitettu runsaan kilometrin mittaisella matkalla. Kirkkojärvi on kansainvälisesti arvokas kosteikko- ja linnustoalue. Polun varrella oleva lintutorni mahdollistaa lintujen tarkkailemisen.    Lehtipuiden, saniaisten ja kosteikkojen väleissä kiemurteleva
Lue lisää »

Ilmaishuveja Helsingissä: Ruiskumestarin talo ja Ratikkamuseo

Kuva
  Kristianinkadun kerrostalojen välissä on keltainen portti. Siitä voi pujahtaa Helsingin vanhimman paikallaan säilyneen puutalon pihalle. Ruiskumestarin talo on valmistunut vuonna 1818. Venäläisen aatelismiehen rakennuttama talo päätyi Alexander Wickholmille vuonna 1859. Wickholm toimi muiden toimiensa ohella myös ruiskumestarina eli vastasi kaupungin palokaluston hoitamisesta. Nyt talo toimii maksuttomana museona, joka esittelee 1860-1870-luvun pikkuvirkamiehen kotia. Kruununhaassa sijaitseva talomuseo on auki touko-syyskuussa ke-su klo 11-17 osoitteessa Kristianinkatu 12. Ratikkamuseossa pääsee tutustumaan eri aikakausien raitiovaunuihin. 1900-luvun alussa vaunuja vetivät vielä hevoset. Helsingin olympialaisiin asti käytössä olivat avoperävaunut. Ratikkasimulaattorissa pääsee kokeilemaan myös ratikan ohjaamista. Maksuton museo sijaitsee vuonna 1900 rakennetussa vaunuhallissa ja on auki päivittäin klo 11-17 osoitteessa Töölönkatu 51 A. Muita Urbaanipatikoijien julkaisemia Helsinki
Lue lisää »