Latvian kansalliskirjailijoiden asumuksilla Riiassa ja Jūrmalassa

 

Kaksi latvialaista runosielua löysivät toisensa, kun Rainis ja Aspazija kohtasivat Venäjän tsaarin yksinvaltiutta vastustavan liikkeen tapahtumissa. Pariskunta avioitui vuonna 1897. Elämänvaiheisiin voi tutustua heidän asumuksillaan Riiassa ja Jūrmalassa.

Rainis (oikealta nimeltään Jānis Pliekšāns) oli kirjailija, kääntäjä ja asianajaja. Aspazija (oikealta nimeltään Elza Pliekšāne os. Rosenwald) kirjoitti runoja ja näytelmiä. Heistä kertova kotimuseo (Raina un Aspazijas mãja) sijaitsee Riian keskustassa osoitteessa Basnicas iela 30. Kaksikerroksisessa puutalossa on alkuperäistä esineistöä sekä heidän kirjakokoelmansa. Kotimuseo on auki ti-la 10-17, pääsymaksu 2 euroa.

Riika

Raina un Aspazijas mãja

Riga




Kahden euron ja vajaan puolen tunnin junamatkan päässä pääsee tutustumaan Rainiksen ja Aspazijan kesähuvilaan (Raina un Apazijas vasarnica). Se on Jūrmalan keskustassa osoitteessa Jãna Pliekšāna iela 7. Kesiä vietettiin siellä vuodesta 1926 vuoteen 1929, jolloin Rainis kuoli. Huvilamuseo on auki ti-la 10-17, pääsymaksu 2 euroa.

Jurmala

Raina un Aspazijas vasarnica





Aspazija osti viimeisiksi elinvuosikseen (1933-43) talon Jūrmalasta Lielupe-joen rannalta. Kaksikerroksinen puutalo (Aspazijas mãja) verantoineen esittelee elämistä 1930-luvulla. Maksuton kotimuseo on auki ti-la 10-18.

Aspazijas mãja






Muita Urbaanipatikoijien julkaisemia Latvia-aiheisia blogiartikkeleita:


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Aulanko - puistometsän monet ihmeet

Kuva
  Aulangon puistometsä sisältää monenlaista nähtävää. Englantilaiseen tyyliin luotu puisto on rakennettu vuosina 1883-1938. Alue sijaitsee kolmisen kilometriä Hämeenlinnan keskustasta pohjoiseen.  Aulangontien varressa lähellä kylpylä-hotellia on vuonna 1887 valmistunut Graniittilinna . Se kuten muutkin puiston rakennelmat on rakennuttanut asetehtailija Hugo Strandertskjöld.  Edempänä idässä on kaksi soiden paikoille lapioin kaivettua tekolampea. Joutsenlammen ympäri kiertää kilometrin mittainen polku, jonka varrella on erilaisia puita ja pensaita. Aulangonvuoren huipulla kohoaa 33-metrinen graniittinen näkötorni . Se on valmistunut vuonna 1907. Maksuton torni on auki toukokuun alkupuolelta lokakuun loppuun klo 8-20. Tornin huipulle voi kavuta rappuja pitkin ihastelemaan järvenselkien pilkkomaa metsäistä kansallismaisemaa. Tornin alapuolella olevan näköalaterassin viereltä laskeutuvat kiviportaat jyhkeän kallion laitaa alas Karhuluolalle . Luolan suulla on Robert Stigellin veistos kar
Lue lisää »

Kierroksella Tammerkosken kansallismaisemissa

Kuva
  Tammerkoski syntyi noin 7 500 vuotta sitten, kun maa nousi ja Näsijärven vedet alkoivat virrata 18 metriä alempana olevaan Pyhäjärveen. Jonkin aikaa myöhemmin kosken varteen alkoi kasvaa kaupunki, jonka nykyään tunnetaan nimellä Tampere. Pyhäjärven rannasta Ratinanniemestä voi lähteä kosken vartta kulkevalle kävelyreitille. Virran ylittää monta siltaa. Ratinan sillan ja Laukonsillan alta pääsevät veneet ja saunalautat kulkemaan Ratinan suvantoon ja Laukontorille. Kosken alajuoksulla ovat myös Vuolteensilta ja Kehräsaaren silta ennen käsityökeskus Verkarantaa. Kosken länsirannalla toimii edelleen vuonna 1865 perustettu kartonkitehdas. Tampereen pääväylä, Hämeenkatu, ylittää kosken 68-metristä Hämeensiltaa pitkin.  Itärannalla on funktionalistinen Tempon talo kaverinaan Tampereen teatterin päärakennus.  Sillan kaiteilla on neljä Wäinö Aaltosen veistosta.  Hämeensillan pohjoispuolella kosken molemmilla rannoilla on puistot kukkineen ja penkkeineen. Niiden nurmilta voi ihailla vesivoimal
Lue lisää »

Hämeenpuisto - patsaita, suihkulähteitä ja kukkaloistoa

Kuva
  Reilun kilometrin mittainen Hämeenpuisto kulkee Tampereen keskustan länsilaidalla etelästä pohjoiseen. Alun perin se suunniteltiin palomuuriksi vanhan ja uuden kaupungin väliin. Nykyisen nimensä puisto sai vuonna 1936 - siihen asti sitä kutsuttiin Esplanadiksi. Bulevardia reunustavat molemmilla puolilla ajoradat. Pyhäjärven puoleisessa päässä on Eteläpuisto. Sen näkyvin monumentti on Osuustoimintamuistomerkki. Hämeenpuiston länsireunalla on vuonna 1901 toimintansa aloittanut Tampereen Työväen Teatteri. Nykyinen teatterirakennus on vuodelta 1985. Vähän matkan päässä häämöttää Aleksanterin kirkko, jota ympäröi kirkkopuisto. Hämeenpuistossa käyskentelevien ilona ovat myös monet veistokset, joita on etenkin pääkirjasto Metson tienoilla. Tampereella syntyneen Minna Canthin kirjoittama näytelmä Anna-Liisa oli työväenteatterin ensimmäinen esitys. Hämeenpuiston pohjoispään suihkukaivo vuodelta 1913 on Tampereen kaupungin ensimmäinen julkinen taideteos. Se saa monet turistit edelleen pysä
Lue lisää »

Kesäpäivä Kangasalla - maisemia ja luontoelämyksiä

Kuva
  Kangasalan kaupungin keskustan lähellä on mieltä virkistäviä ja silmää lepuuttavia luontokohteita. Niitä löytyy sekä Kirkkoharjun että Kirkkojärven suunnilta. Kangasalan keskustan tuntumassa olevan Kirkkoharjun laella kohoaa näkötorni. Funkkistyylinen teräsbetoninen torni on valmistunut vuonna 1931. Suomessa on vain kaksi tämän tyylisuunnan tornia – toinen on Helsingin Stadionilla. Näkötornin alaosassa on avoin parveke. 15-metrisen tornin huipulle pääsee maksuttomasti ihailemaan vesistöjen rikastamaa maisemaa. Kun Kirkkoharjulta laskeutuu etelärinnettä alas ja jatkaa Taipilantietä kohti Kirkkojärveä, pääsee järveä myötäilevälle luontopolulle. Lahdentie alikulun kautta kulkeminen on tosin tehtävä asianmukaisen nöyrästi. Rantapolku on laudoitettu runsaan kilometrin mittaisella matkalla. Kirkkojärvi on kansainvälisesti arvokas kosteikko- ja linnustoalue. Polun varrella oleva lintutorni mahdollistaa lintujen tarkkailemisen.    Lehtipuiden, saniaisten ja kosteikkojen väleissä kiemurteleva
Lue lisää »

Pyynikki - Mansen humiseva harju

Kuva
  Pyynikki on maailman korkein soraharju. Kaupungin keskustan ja Pispalan välissä oleva harju nousee 85 metriä korkeammalle kuin etelässä välkehtivän Pyhäjärven pinta. Harjun pohjoispuolella siintää Näsijärvi . Maisemia voi ihailla harjun laella olevasta 26 metriä korkeasta näkötornista, jonka alakerrassa on suosittu munkkikahvila.  Pyynikinharjun luonnonsuojelualueella risteilee lenkkipolkuja. Näkötornilta länteen johtaa reitti näköalapaikalle, josta avautuu maisemat Pyhäjärvelle.  Läheltä laskeutuvat yhdet monista Pyynikin portaista. Ne vievät Thermopyleen solaan , joka on Pyhäjärven suuntaan laskeutuva kalliorotko. Entisen Suomen Trikoon tehtaan luota alkaa rantaa seuraileva kävelyreitti. Itään päin kulkien se etenee Pyynikin uimarannalle, josta voi pistäytyä myös Jalkasaaren kallioille. Rosendahlin nurmikenttien kautta mennään venevalkamien ohi kohti Eteläpuistoa. Urbaanipatikoijien julkaisemia Tampereen luontoaiheisia blogiartikkeleita: Kesäpäivä Viikinsaaressa Hatanpään arbo
Lue lisää »