urbaanipatikoijat

  Pyynikki on maailman korkein soraharju. Kaupungin keskustan ja Pispalan välissä oleva harju nousee 85 metriä korkeammalle kuin etelässä välkehtivän Pyhäjärven pinta. Harjun pohjoispuolella siintää Näsijärvi . Maisemia voi ihailla harjun laella olevasta 26 metriä korkeasta näkötornista, jonka alakerrassa on suosittu munkkikahvila.  Pyynikinharjun luonnonsuojelualueella risteilee lenkkipolkuja. Näkötornilta länteen johtaa reitti näköalapaikalle, josta avautuu maisemat Pyhäjärvelle.  Läheltä laskeutuvat yhdet monista Pyynikin portaista. Ne vievät Thermopyleen solaan , joka on Pyhäjärven suuntaan laskeutuva kalliorotko. Entisen Suomen Trikoon tehtaan luota alkaa rantaa seuraileva kävelyreitti. Itään päin kulkien se etenee Pyynikin uimarannalle, josta voi pistäytyä myös Jalkasaaren kallioille. Rosendahlin nurmikenttien kautta mennään venevalkamien ohi kohti Eteläpuistoa. Urbaanipatikoijien julkaisemia Tampereen luontoaiheisia blogiartikkeleita: Kesäpäivä Viikinsaaressa Hatanpään arbo

  Geneven kaupunki sijaitsee Sveitsin länsiosassa lähellä Ranskan rajaa. Lähes puolet kaupungin 200 000 asukkaasta on ulkomaalaisia.  Geneve onkin tunnettu kansainvälisistä organisaatioista, joita johdetaan kaupungista käsin. Näihin kuuluvat myös Yhdistyneiden kansakuntien (YK) monet järjestöt, joiden toimistot ovat Palais de Nations -kompleksissa , Avenida de la Paix -kadun varrella. Kaupungin pohjoisosassa olevat toimitilat rakennettiin 1929-1938 alun perin Kansainliittoa varten. Arkisin niihin pääsee opastetuille kierroksille. Alppien ja Jura-vuoriston ympäröimä kaupunki lepää Genevenjärven lounaispäässä sen molemmilla rannoilla. Järven ja Rhone-joen ylitys sujuu myös vesibusseilla. Niiden kyydissä voi ihailla myös Geneven näkyvintä nähtävyyttä, Jet d’eau -vesisuihkua, joka yltää 140 metrin korkeuteen. Järven etelärannalla on Jardin Anglais -puisto . Siellä on halkaisijaltaan viisimetrinen kukkakello. Se näyttää tismalleen oikean ajan, kuten kelloteollisuudestaan tunnetulle kaupung

  Kristianinkadun kerrostalojen välissä on keltainen portti. Siitä voi pujahtaa Helsingin vanhimman paikallaan säilyneen puutalon pihalle. Ruiskumestarin talo on valmistunut vuonna 1818. Venäläisen aatelismiehen rakennuttama talo päätyi Alexander Wickholmille vuonna 1859. Wickholm toimi muiden toimiensa ohella myös ruiskumestarina eli vastasi kaupungin palokaluston hoitamisesta. Nyt talo toimii maksuttomana museona, joka esittelee 1860-1870-luvun pikkuvirkamiehen kotia. Kruununhaassa sijaitseva talomuseo on auki touko-syyskuussa ke-su klo 11-17 osoitteessa Kristianinkatu 12. Ratikkamuseossa pääsee tutustumaan eri aikakausien raitiovaunuihin. 1900-luvun alussa vaunuja vetivät vielä hevoset. Helsingin olympialaisiin asti käytössä olivat avoperävaunut. Ratikkasimulaattorissa pääsee kokeilemaan myös ratikan ohjaamista. Maksuton museo sijaitsee vuonna 1900 rakennetussa vaunuhallissa ja on auki päivittäin klo 11-17 osoitteessa Töölönkatu 51 A. Muita Urbaanipatikoijien julkaisemia Helsinki