Alvar Aallon Seinäjoki, Osa 2

 


Alvar Aalto suunnitteli Seinäjoelle hallinto- ja kulttuurikeskuksen. Kaupungin keskustan eteläpuolella oleva arkkitehtoninen kokonaisuus on yksi Suomen merkittävimmistä. Kaupunkikeskustan suunnittelukilpailuun (1958-59) kuului kaupungintalon, teatterin, valtion virastotalon ja kirjaston suunnittelu.

Kirkkokadun ja Koulukadun kulmassa sijaitseva kaupungintalo valmistui vuonna 1962. Sen julkisivu välkehtii valon osuessa tummansinisiin keraamisiin sauvoihin. Pääsisäänkäynti kulkee pilarihallin läpi. Tornimaisessa valtuustosalissa istumapaikat sijaitsevat säteittäin. Aukioloajat


Seinäjoen kaupungintalo



Alvar Aallon -kadun varrella oleva virastotalo on valmistunut vuonna 1968. Alun perin valtion virastoksi suunniteltu rakennus on nykyään kaupungin virastojen käytössä.

Seinäjoen virastotalo

Kadun toisella puolella, kaupungintalon vieressä sijaitsee kaupunginteatteri. Se valmistui vasta vuonna 1987 Elissa Aallon johdolla. Näin tuli valmiiksi kahden kutsukilpailun perusteella syntynyt Aalto-keskus, joka käsittää myös Lakeuden Risti -kirkon  kellotorneineen sekä seurakuntakeskuksen. Aukioloajat

Seinäjoen kaupunginteatteri





Parin korttelin päässä Alvar Aallon -katua pohjoiseen on vuonna 1926 valmistunut Suojeluskuntatalo. Piharakennuksineen se edustaa  Aallon varhaiskauden klassismia.

Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo



Aallon sisustukselliset ratkaisut näkyvät selkeimmin kolmikerroksisen päärakennuksen eteisessä ja pohjakerroksessa. Rakennuksessa on myös Aallon suunnittelemia valaisimia, mm. juhlasalin "tykinkuula" kattovalaisimet. Nykyään rakennuksessa toimii Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo. Aukioloajat ja pääsymaksut








Lue myös:


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Aulanko - puistometsän monet ihmeet

Kuva
  Aulangon puistometsä sisältää monenlaista nähtävää. Englantilaiseen tyyliin luotu puisto on rakennettu vuosina 1883-1938. Alue sijaitsee kolmisen kilometriä Hämeenlinnan keskustasta pohjoiseen.  Aulangontien varressa lähellä kylpylä-hotellia on vuonna 1887 valmistunut Graniittilinna . Se kuten muutkin puiston rakennelmat on rakennuttanut asetehtailija Hugo Strandertskjöld.  Edempänä idässä on kaksi soiden paikoille lapioin kaivettua tekolampea. Joutsenlammen ympäri kiertää kilometrin mittainen polku, jonka varrella on erilaisia puita ja pensaita. Aulangonvuoren huipulla kohoaa 33-metrinen graniittinen näkötorni . Se on valmistunut vuonna 1907. Maksuton torni on auki toukokuun alkupuolelta lokakuun loppuun klo 8-20. Tornin huipulle voi kavuta rappuja pitkin ihastelemaan järvenselkien pilkkomaa metsäistä kansallismaisemaa. Tornin alapuolella olevan näköalaterassin viereltä laskeutuvat kiviportaat jyhkeän kallion laitaa alas Karhuluolalle . Luolan suulla on Robert Stigellin veistos kar
Lue lisää »

Kierroksella Tammerkosken kansallismaisemissa

Kuva
  Tammerkoski syntyi noin 7 500 vuotta sitten, kun maa nousi ja Näsijärven vedet alkoivat virrata 18 metriä alempana olevaan Pyhäjärveen. Jonkin aikaa myöhemmin kosken varteen alkoi kasvaa kaupunki, jonka nykyään tunnetaan nimellä Tampere. Pyhäjärven rannasta Ratinanniemestä voi lähteä kosken vartta kulkevalle kävelyreitille. Virran ylittää monta siltaa. Ratinan sillan ja Laukonsillan alta pääsevät veneet ja saunalautat kulkemaan Ratinan suvantoon ja Laukontorille. Kosken alajuoksulla ovat myös Vuolteensilta ja Kehräsaaren silta ennen käsityökeskus Verkarantaa. Kosken länsirannalla toimii edelleen vuonna 1865 perustettu kartonkitehdas. Tampereen pääväylä, Hämeenkatu, ylittää kosken 68-metristä Hämeensiltaa pitkin.  Itärannalla on funktionalistinen Tempon talo kaverinaan Tampereen teatterin päärakennus.  Sillan kaiteilla on neljä Wäinö Aaltosen veistosta.  Hämeensillan pohjoispuolella kosken molemmilla rannoilla on puistot kukkineen ja penkkeineen. Niiden nurmilta voi ihailla vesivoimal
Lue lisää »

Alvar Aallon Seinäjoki, Osa 1: kirkko ja kirjasto

Kuva
  Lakeuden Risti on vuonna 1960 käyttöön vihitty kirkko Seinäjoen kaupungin keskustan eteläpuolella. Alvar Aalto voitti sen suunnittelua koskevan arkkitehtikilpailun jo vuonna 1951. Katedraalinmuotoisessa kirkkosalissa on 1 200 istumapaikkaa. Myös sisustus valaisimia, kirkkotekstiilejä ja ehtoollisvälineistöä myöten on Aallon suunnittelemaa. Aukioloajat Alttarin vieressä on pieni kappeli. Lasimaalaus ”Etelä-Pohjanmaan virrat” on niin ikään Alvar Aallon suunnittelema. Kirkon pohjoispuolella seisoo 65 metriä korkea kellotorni. Sinne pääsee hissillä tai kipuamalla 276 askelmaa. Tornin juurella on Aallon suunnittelema ”Elämän lähde” -veistos. Kirkon ja vuonna 1966 valmistuneen seurakuntakeskuksen väliin jää kirkkopiha, joka on suunniteltu niin, että siinä voi järjestää ulkoilmatilaisuuksia. Koulukadun toisella puolella on vuonna 1965 valmistunut Aallon kirjasto. Suojeltu rakennus on palautettu alkuperäiseen asuunsa. Lainaussali on viuhkamainen ja valoisa. Sen keskellä on lukusali. Aukioloa
Lue lisää »

Hämeenpuisto - patsaita, suihkulähteitä ja kukkaloistoa

Kuva
  Reilun kilometrin mittainen Hämeenpuisto kulkee Tampereen keskustan länsilaidalla etelästä pohjoiseen. Alun perin se suunniteltiin palomuuriksi vanhan ja uuden kaupungin väliin. Nykyisen nimensä puisto sai vuonna 1936 - siihen asti sitä kutsuttiin Esplanadiksi. Bulevardia reunustavat molemmilla puolilla ajoradat. Pyhäjärven puoleisessa päässä on Eteläpuisto. Sen näkyvin monumentti on Osuustoimintamuistomerkki. Hämeenpuiston länsireunalla on vuonna 1901 toimintansa aloittanut Tampereen Työväen Teatteri. Nykyinen teatterirakennus on vuodelta 1985. Vähän matkan päässä häämöttää Aleksanterin kirkko, jota ympäröi kirkkopuisto. Hämeenpuistossa käyskentelevien ilona ovat myös monet veistokset, joita on etenkin pääkirjasto Metson tienoilla. Tampereella syntyneen Minna Canthin kirjoittama näytelmä Anna-Liisa oli työväenteatterin ensimmäinen esitys. Hämeenpuiston pohjoispään suihkukaivo vuodelta 1913 on Tampereen kaupungin ensimmäinen julkinen taideteos. Se saa monet turistit edelleen pysä
Lue lisää »

Pyynikki - Mansen humiseva harju

Kuva
  Pyynikki on maailman korkein soraharju. Kaupungin keskustan ja Pispalan välissä oleva harju nousee 85 metriä korkeammalle kuin etelässä välkehtivän Pyhäjärven pinta. Harjun pohjoispuolella siintää Näsijärvi . Maisemia voi ihailla harjun laella olevasta 26 metriä korkeasta näkötornista, jonka alakerrassa on suosittu munkkikahvila.  Pyynikinharjun luonnonsuojelualueella risteilee lenkkipolkuja. Näkötornilta länteen johtaa reitti näköalapaikalle, josta avautuu maisemat Pyhäjärvelle.  Läheltä laskeutuvat yhdet monista Pyynikin portaista. Ne vievät Thermopyleen solaan , joka on Pyhäjärven suuntaan laskeutuva kalliorotko. Entisen Suomen Trikoon tehtaan luota alkaa rantaa seuraileva kävelyreitti. Itään päin kulkien se etenee Pyynikin uimarannalle, josta voi pistäytyä myös Jalkasaaren kallioille. Rosendahlin nurmikenttien kautta mennään venevalkamien ohi kohti Eteläpuistoa. Urbaanipatikoijien julkaisemia Tampereen luontoaiheisia blogiartikkeleita: Kesäpäivä Viikinsaaressa Hatanpään arbo
Lue lisää »