Jyväskylä - eniten Aaltoja maailmassa, Osa 2

 

Aallon perhe muutti Kuortaneelta Jyväskylään, kun Alvar oli 5-vuotias. Jyväskylässä hän kävi koulunsa, perusti perheen sekä arkkitehtitoimiston Nikolainkulmaan vuonna 1923. 

Aalto2-museokeskus (Alvar Aallonkatu 7) esittelee arkkitehdin uraa ja elämänvaiheita. Museokeskus koostuu Alvar Aalto-museosta ja Keski-Suomen museosta, jotka molemmat ovat Aallon suunnittelemia. Uudisosa yhdisti ne toisiinsa vuonna 2023. Modernin arkkitehtuurin mestarina tunnettu Aalto suunnitteli niin rakennuskokonaisuuksia kuin yksittäisiä rakennuksiakin eri puolille maailmaa. Museon pääsymaksut ja aukioloajat

Aalto tuli tunnetuksi myös huonekalujen, lamppujen ja lasiesineiden suunnittelijana. Hänen ensimmäinen vaimonsa, arkkitehti Aino Aalto, toimi työkaverina ja itsenäisenä suunnittelijanakin. Aalto-museon kalustus on Aaltojen suunnittelemaa. 

Kun museokeskuksesta lähtee nousemaan Vapaudenkatua kohti kaupungin keskustaa, kulkee Lounaispuiston kohdalla Aallon suunnitteleman Casa Lauren -rakennuksen ohi. Neljän asunnon puutalo valmistui vuonna 1928.

Kirkkopuiston eteläpuolelle Aalto suunnitteli kulttuuri- ja hallintokorttelin. 1960-luvun suunnitelmasta on toteutettu kaupunginteatteri, poliisitalo (nykyään Tietotalo) ja virastotalo.

Vuonna 1962 valmistui Jyväskylän Viitaniemeen Alvar Aallon suunnittelema 13-kerroksinen asuinkerrostalo Viitatorni, joka oli Jyväskylän korkein rakennus aina vuoteen 2002 saakka.

Muita Alvar Aalto -kohteita Jyvässeudulla:

Korpilahden ja Muuramen kirkot edustavat Aallon 1920-luvun klassista suuntausta.

Aallon 1950-luvun "punaisen tiilen aikakaudelta" ovat Säynätsalon kunnantalo ja Muuratsalon saarelle rakennettu Koetaloksi nimetty huvila. Sen Alvar  ja Elissa Aalto suunnittelivat yhdessä perheelleen kesäasunnoksi.

Saarelle ei ollut tuolloin tieyhteyttä, joten matka taittui Aallon suunnittelemalla "Nemo"-veneellä. Vene oli perheen käytössä aina Alvarin  kuolemaan saakka vuoteen 1976.  Nykyään sitä pääsee ihailemaan  Jyväskylän satamassa.

Aallon Jyväskylän keskustaan suunnittelemista klassisen kauden rakennuksista ja Seminaarinmäen kampuksen rakennuksista voit lukea Urbaanipatikoijien aiemmin julkaisemasta blogiartikkelista Jyväskylä - eniten Aaltoja maailmassa, Osa 1.

Muita Urbaanipatikoijien julkaisemia Aalto-aiheisia blogiartikkeleita:

Alvar Aallon Seinäjoki, Osa 1

Alvar Aallon Seinäjoki, Osa 2